ku­kis­tet­tu

adjektiivi/ˈkukistetːu(ˣ)/
Jaa

Johdettu sanasta: kukistaa

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. voitettu tai nujerrettu
  2. talitettu tai kuriin saatu

Esimerkkilauseet

Junat tulevat ja lähtevät joka päivä, ja Mongibello on kukistettu ja sallii sen tapahtua.
— Selma Lagerlöf, Antikristuksen ihmetyöt
Siinä kihisi ja kuhisi kaikki sekaisin kaduilla ja leirin avaroilla, ymmyrkäisillä toreilla: miehiä ratsain ja jalkaisin, naisia, lapsia, vapaita, sotureita, piikoja, hunneja ja kukistettujen heimojen omaisia pakkautui eteläpuolta kohti hallitsijaa vastaan.
— Felix Dahn, Attila
Valloittajakansat olivat täysin riippuvaisia kukistetun kansan korkeamman kulttuurin aikaansaannoksista, eikä kiinalainen kulttuuri kadonnut, vaan valloittajat omaksuivat sen.
— Wikipedia: Kiinan historia

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikukistettu
Genetiivikukistetun
Partitiivikukistettua
Essiivikukistettuna
Translatiivikukistetuksi
Inessiivikukistetussa
Elatiivikukistetusta
Illatiivikukistettuun
Adessiivikukistetulla
Ablatiivikukistetulta
Allatiivikukistetulle
Abessiivikukistetutta