kuk­ku­ral­li­nen

adjektiivi/ˈkukːurɑlːinen/
Jaa

Johdettu sanasta: kukkura

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (ei vertailuasteita)kukkuran sisältävä, reunoja korkeammalle täytetty

Esimerkkilauseet

Syksyllä niitti Pekka erikois-kauransa, saaden satoa kuusi kukkurallista tynnyriä.
Emil Lassinen, Kotipoluilta II
Pian hän näyttäytyi jälleen, mukanaan maallikkosisar, joka toi kukkurallisen lautasellisen lihaa ja leipää.
Marie von Ebner-Eschenbach, Kunnanlapsi

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikukkurallinen
Genetiivikukkurallisen
Partitiivikukkurallista
Essiivikukkurallisena
Translatiivikukkuralliseksi
Inessiivikukkurallisessa
Elatiivikukkurallisesta
Illatiivikukkuralliseen
Adessiivikukkurallisella
Ablatiivikukkuralliselta
Allatiivikukkuralliselle
Abessiivikukkurallisetta

Riimit

-ɑlːinen

Kaikki riimit

Lähteet