kul­lan­hoh­de

substantiivi/ˈkulːɑnˌhohdeˣ/
Jaa

Yhdyssana: kulta + hohde

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kullan loiste tai hohde

Esimerkkilauseet

Kullanhohteessa kohosi lännessä tummansininen Jura.
— H. C. Andersen, Satuja ja tarinoita VII
Hän oli tummaihoinen, mutta saattoi aavistaa, että tuo hipiä päivänvalossa saisi espanjattarien ja roomattarien kauniin kullanhohteen.
— Victor Hugo, Pariisin Notre-Dame 1482
Armas Äikiä, antologiassa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa Ei, eivät vahvat hiuksesi kullanhohteineen
— Wikipedia: Nikolai Asejev

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikullanhohde
Genetiivikullanhohteen
Partitiivikullanhohdetta
Essiivikullanhohteena
Translatiivikullanhohteeksi
Inessiivikullanhohteessa
Elatiivikullanhohteesta
Illatiivikullanhohteeseen
Adessiivikullanhohteella
Ablatiivikullanhohteelta
Allatiivikullanhohteelle
Abessiivikullanhohteetta

Riimit

-ohde

Kaikki riimit

Lähteet