kul­lan­hoh­de

substantiivi/ˈkulːɑnˌhohdeˣ/
Jaa

Yhdyssana: kulta + hohde

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kullan loiste tai hohde

Esimerkkilauseet

Kullanhohteessa kohosi lännessä tummansininen Jura.
H. C. Andersen, Satuja ja tarinoita VII
Hän oli tummaihoinen, mutta saattoi aavistaa, että tuo hipiä päivänvalossa saisi espanjattarien ja roomattarien kauniin kullanhohteen.
Victor Hugo, Pariisin Notre-Dame 1482
Armas Äikiä, antologiassa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa Ei, eivät vahvat hiuksesi kullanhohteineen
Wikipedia: Nikolai Asejev

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikullanhohde
Genetiivikullanhohteen
Partitiivikullanhohdetta
Essiivikullanhohteena
Translatiivikullanhohteeksi
Inessiivikullanhohteessa
Elatiivikullanhohteesta
Illatiivikullanhohteeseen
Adessiivikullanhohteella
Ablatiivikullanhohteelta
Allatiivikullanhohteelle
Abessiivikullanhohteetta

Riimit

-ohde

Kaikki riimit

Lähteet