Asiasanasto.fi

kul­loin­kaanadverbi

/ˈkulːoi̯ŋkɑːn/

Johdettu sanasta: kulloin

Merkitys

  1. 1.(vanhahtava)kielteisissä yhteyksissä aikaa ilmaisemassa: (ei) milloinkaan, (ei) koskaan

Etymologia

kulloin + -kaan

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Ei se tiiä yksikänä ei us'o useakana mieloistain ei mun poloisen, (IV: 203.) mitä mun on mielessäni, 5 kuta pää-kulusessani, mitä allin miel'-alassa, (IV: 204.) pääsky-linnun pään sisässä; mie kuin mietin mielelleni, ajattelen aivoilleni 10 ennistä elämätäni: viereet vie'et silmihini, kalkkeammat karpaloja, tippuut tilkat silmistäni, helkkeämmät hernehiä, (IV: 513.) 15 paksummat pavun jyviä; — (IV: 514.) sitä minä iäin itken, ajan kaiken kaikattelen: ei oll't mulla milloinkana, kulloinkaan ei kurjaisella, 20 ei oo mulla niinkuin muilla, niinkuin ilman ilmisillä, vetäjäist' ei vierahiksi, oppij

Adolf Neovius, Parasken runot

Aliina. Ei kuuna kulloinkaan! Me sopisimmekin hyvin yhdessä, vaikka sata vuotta.

Kaarle Halme, Mallassaunalla

Riimit

-ulːoiŋkɑːn

Kaikki riimit