kul­ta­la

erisnimi, substantiivi/ˈkultɑlɑ/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. tarunomainen rikkauksien ja kullan paikka; El Dorado

Esimerkkilauseet

Kaapin päällä oli kirjoja: Nahkakantinen ruskeaksi käynyt vaskihakainen raamattu, postilla, "Huutavan ääni", "Kultala, Hyödyllinen ja Huvittava Historia Yhteiselle Kansalle" ja pari kolme muuta.
— Emil Elenius, Saaren seikkailija
Sellainen on myöskin tämä Kultala.
— Heinrich Zschokke, Kultala
Senaatti antoi asetuksen kullanhuuhdonnasta, ja kaivajat ryntäsivät etenkin Ivalojoen varteen, jossa keskuspaikkana toimi Porttikosken törmällä sijaitseva Ivalojoen Kultala.
— Wikipedia: Kultaryntäys

Esiintymistiheys

271 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.7
Wikipedia
0.9
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikultala
Genetiivikultalan
Partitiivikultalaa
Essiivikultalana
Translatiivikultalaksi
Inessiivikultalassa
Elatiivikultalasta
Illatiivikultalaan
Adessiivikultalalla
Ablatiivikultalalta
Allatiivikultalalle
Abessiivikultalatta

Riimit

-ultɑlɑ

Kaikki riimit

Lähteet