kultu
substantiivi/ˈkultu/
Merkitys
- 1.Suomen, kulti
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Näytähän aarteesi, Aunuksen mies, silkkisen liinan ma Hennalle ostan, sitten ma kultuni kääsihin nostan.
Sedän kilpailuinto oli kihahtanut yli reunojensa, kun eräs virolainen kehaisi edellisen lähtiessä: "Siinäpä lähtee vironmies, jota ei suomalainenkaan voita!" Setä oli jo silloin lähtövalmis, mutta kultuaan mokomankin kehaisun oli hän sanonut: "Minä annan sen miehen pari tuntia paeta jaloistani, ettei häpeä tapahdu tässä kaiken kansan silmäin alla, vaan selvällä meren selällä!" Sitten hän rauhassa nousi virolaisen sopransa kanssa lähimpään kortsiin lähtöryypyille.
Kultu suutelee Roopea vähintään kahdesti ( ensimmäisellä kerralla tarkoituksena oli vain hämätä Roopea), ja annetaan ymmärtää että heidän välillään tapahtui tuon kuukauden aikana muutakin.
Esiintymistiheys
1 442 esiintymää, 0.5 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1
| Nominatiivi | kultu |
| Genetiivi | kultun |
| Partitiivi | kultua |
| Essiivi | kultuna |
| Translatiivi | kultuksi |
| Inessiivi | kultussa |
| Elatiivi | kultusta |
| Illatiivi | kultuun |
| Adessiivi | kultulla |
| Ablatiivi | kultulta |
| Allatiivi | kultulle |
| Abessiivi | kultutta |
Riimit
-ultu
Kaikki riimit