kumartelusubstantiivi
/ˈkumɑrtelu/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.toistuva kumartaminen; mairittelu tai nöyristely
Esimerkkilauseet
Miehen vartalo taipui eteenpäin luokin tapaan, aivan kuin se olisi vääntynyt sellaiseksi alituisista alamaisuuden osotuksista ja kumarteluista.
— Vaikka eihän se ole hyväksi liika kumartelukaan.
Hän totesi, että yhtyeen edelliset albumit olivat "enemmän esikuville kumartelua", kun taas Katharsis -albumilla kuuluu "oma ääni".
Taivutustiedot
Taivutusluokka 2
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | kumartelu |
| Genetiivi | kumartelun |
| Partitiivi | kumartelua |
| Essiivi | kumarteluna |
| Translatiivi | kumarteluksi |
| Inessiivi | kumartelussa |
| Elatiivi | kumartelusta |
| Illatiivi | kumarteluun |
| Adessiivi | kumartelulla |
| Ablatiivi | kumartelulta |
| Allatiivi | kumartelulle |
| Abessiivi | kumartelutta |
Riimit
-elu
Kaikki riimit