ku­mo

Jaa
Viittaa artikkeliin

4 kirjainta · Suomen kielen 14 867. yleisin sana

Merkitys

  1. (taivaan) laki; holvi, kupu; reen kuomu

Etymologia

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
murt. harv.
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 9 muuta kieltä

Sanueelle on esitetty vertauskohtia myös muista kielikunnista, esimerkiksi jukagiiri hobo-nugode- ’kaataa maahan’ (nugo ’kaatua’) || altailainen: goldi χumśuri- ’kaataa kumoon, heittää nurin’, mantšu kumcuhun ’käyrä, kumara’, tunguusi kum-te̮ ’kaatua kumoon’, burjaatti xȯmer- ’panna nurin’ || indoeurooppalainen *qᵊm- ’kupera’: kreikka kamarā ’holvi, kaari, kupu’ | latina camur ’käyrä’ | muinaisintia kmara- ’olla käyrä’.

Vastineet sukukielissä (15 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkummullā ’kumollaan’
karjalakumossa, kumoh, kumoallah ’kumossa’, ‑lleh ’kumoon’, kumata ’kumota, kaataa tai kääntää kumolleen’, kumalleh ’kumossa, kumoon’
lyydikumad́i ’sama merkitys’, kumaiduda ’mennä kumoon’, kumaitta ’panna, kääntää kumoon, kaataa’
vepsäkumaita ’sama merkitys’
vatjakummolā, kummollā ’kumolleen; kumollaan, vatsallaan’
virokummuli, ‑ali ’kumossa, -oon, vatsallaan, ‑lleen’, kummutada ’kumota, kaataa’, ? kumm (g. ‑i, ‑u) ’kupu, holvi’, ? kummida ’holvata, kaareutua’
liivikumāləz, kuʾmliz ’kumollaan, ‑lleen’, kuʾmtə ’kumota’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamegomo ’kumollaan oleva’, gobmot ’kumossa, ‑oon’, gometit (pohjoissaame myös gomotit) ’kumota, kaataa’
ersämordvaersämordva komaftoms ’sama merkitys’
länsimarilänsimari kə̑mə̑k, itämari kumə̑k ’nurin, kumossa’, länsimari kə̑mə̑ktem, itämari kumə̑ktem ’kääntää kumoon, kumota’
udmurttike̮miń ’kumossa, ‑oon’, ki̮mani̮ ’kaataa kumoon’, ? ki̮mes, ki̮mi̮s ’otsa’
komiki̮mi̮ń, ‑iń ’kumossa, ‑oon, kasvot alaspäin’, ki̮mni̮ ’kääntää kumoon (astia, vene)’, ? ki̮m: śin-ki̮m ’silmäkulma’, ki̮me̮s, ‑es ’otsa’
etelämansietelämansi kaməwtāχt- ’mennä kumoon (vene)’, itämansi χaməj, länsimansi kam, kamə, koməγ, pohjoismansi χomi ’kumossa, ‑oon, suulleen, vatsalleen’, itämansi χam- ’kaataa kumoon’
itähantiitähanti komtaγ ’etukumarassa, vatsallaan’, kămətγi̮ ’silmilleen (esimerkiksi suistua)’, etelähanti χăm ’ylösalaisin’, etelähanti pohjoishanti χŏmta, χămta ’alassuin, kumossa, -oon, vatsallaan, ‑een’, etelähanti χum-, pohjoishanti χǫm- ’peittää alassuin käännetyllä astialla’
unkarihomlít ’kumota, vierittää’, ? homlok ’otsa, etuosa; (vanh.) otsalleen, kasvoilleen’
–? nenetsi χawā- ’kaatua (esimerkiksi puu, juopunut)’, χawdā- ’kaataa’
–? enetsi kaʾaða-, kaʾara- ’kaataa’
–? nganasani kamágu ’makaava puu’
–? selkuppi qamt, qami̮ttä ’kasvoillaan, suullaan’
–?? kamassi kamaʾ ’otsa’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

8 192 esiintymää · 3.1 / milj.

Suomi24
3.6
Sanomalehdet
1.4
Aikakauslehdet
2.1
Wikipedia
0.3
Reddit
0.7
Tekstitykset
0.4

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kumo. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kumo