kuon­nut­taa

verbi/ˈkuo̯nːutːɑːˣ/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (harvinainen)(transitiivinen)saada jokin muuttumaan, kehittymään tai mukautumaan

Esimerkkilauseet

Kajahtajal kalkutuksel seppä raudua kuonnuttaa, puhaldajal puuskatuksel tuasten tulda tubruttaa.
— Iivo Härkönen, Laululoi Aunukselaizil
Kaikuvalla kalkkehella Seppä rautaa kuonnuttaa, Painavilla palkehilla Taaskin tulta tupruuttaa.
— tekijä Usea, Runovihkonen nuorisolle

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi C

MuotoTaivutus
Infinitiivikuonnuttaa
Ind. prees. yks. 1.kuonnutan
Ind. imperf. yks. 3.kuonnutti
Kond. prees. yks. 3.kuonnuttaisi
Pot. prees. yks. 3.kuonnuttanee
Imperat. prees. yks. 3.kuonnuttakoon
Akt. 2. partisiippikuonnuttanut
Pass. imperf.kuonnutettiin

Riimit

-uonːutːɑː

Kaikki riimit

Lähteet