kuosalisubstantiivi
/ˈkuo̯sɑli/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.kehräyksessä käytettävä varsi tai väline, johon kehrättävät kuidut kiinnitetään
Esimerkkilauseet
12, kuosali = värttinä, rukki.
No, ei muuta; huhmaren vaatetsi omiin pukimiinsa ja pirtin katolle asetti istua kököttämään kuosali käteen; itse lippaan kantoi pihalle, johon pistäytyi sisälle kuin toisetkin sisarensa, ja paljon tavaraa otti keralla.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 5
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | kuosali |
| Genetiivi | kuosalin |
| Partitiivi | kuosalia |
| Essiivi | kuosalina |
| Translatiivi | kuosaliksi |
| Inessiivi | kuosalissa |
| Elatiivi | kuosalista |
| Illatiivi | kuosaliin |
| Adessiivi | kuosalilla |
| Ablatiivi | kuosalilta |
| Allatiivi | kuosalille |
| Abessiivi | kuosalitta |
Riimit
-uosɑli
Kaikki riimit