kuo­sa­li

substantiivi/ˈkuo̯sɑli/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kehräyksessä käytettävä varsi tai väline, johon kehrättävät kuidut kiinnitetään

Esimerkkilauseet

12, kuosali = värttinä, rukki.
Eero Salmelainen, Suomen kansan satuja ja tarinoita
No, ei muuta; huhmaren vaatetsi omiin pukimiinsa ja pirtin katolle asetti istua kököttämään kuosali käteen; itse lippaan kantoi pihalle, johon pistäytyi sisälle kuin toisetkin sisarensa, ja paljon tavaraa otti keralla.
Eero Salmelainen, Suomen kansan satuja ja tarinoita

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikuosali
Genetiivikuosalin
Partitiivikuosalia
Essiivikuosalina
Translatiivikuosaliksi
Inessiivikuosalissa
Elatiivikuosalista
Illatiivikuosaliin
Adessiivikuosalilla
Ablatiivikuosalilta
Allatiivikuosalille
Abessiivikuosalitta

Riimit

-uosɑli

Kaikki riimit

Lähteet