kuprikkasubstantiivi

/ˈkuprikːɑ/

Merkitys

(käännetty englannista)

1.seinässä tai muussa rakenteessa oleva pieni syvennys tai niche

Taivutustiedot

Sijamuoto	Yksikkö
Nominatiivi	kuprikka
Genetiivi	kuprikan
Partitiivi	kuprikkaa
Essiivi	kuprikkana
Translatiivi	kuprikaksi
Inessiivi	kuprikassa
Elatiivi	kuprikasta
Illatiivi	kuprikkaan
Adessiivi	kuprikalla
Ablatiivi	kuprikalta
Allatiivi	kuprikalle
Abessiivi	kuprikatta

Riimit

-uprikːɑ