ku­rin­pi­to­vai­keus

substantiivi/ˈkurinˌpitoˌʋɑi̯keus/
Jaa

Yhdyssana: kurinpito + vaikeus

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. hankaluus ylläpitää järjestystä tai kohdistaa kurinpidollisia toimia kohteeseen

Esimerkkilauseet

Näin Roberts pyrki luomaan yhteenkuuluvuutta miehistössä ja loi samalla sitovan sopimuksen, johon hän saattoi vedota kurinpitovaikeuksissa.
— Wikipedia: Bartholomew Roberts

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikurinpitovaikeus
Genetiivikurinpitovaikeuden
Partitiivikurinpitovaikeutta
Essiivikurinpitovaikeutena
Translatiivikurinpitovaikeudeksi
Inessiivikurinpitovaikeudessa
Elatiivikurinpitovaikeudesta
Illatiivikurinpitovaikeuteen
Adessiivikurinpitovaikeudella
Ablatiivikurinpitovaikeudelta
Allatiivikurinpitovaikeudelle
Abessiivikurinpitovaikeudetta

Riimit

-ɑikeus

Kaikki riimit

Lähteet