Asiasanasto.fi

kurjistuminen

substantiivi

/ˈkurjistuminen/

Johdettu sanasta: kurjistua

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä kurjistua

Etymologia

kurjistua + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Heidän paras rangaistuksensa on heidän asiansa menetys ja olojen kurjistuminen ja heidän täytyy luonnonlakien pakosta tyytyä siihen, mikä seuraa.

Juhani Aho, Hajamietteitä kapinaviikoilta I

Voimakas keskiluokan kurjistuminen ennakoi voimakkaita poliittisia reaktioita, jolloin kommunistien ja kansallismielisten välit tulehtuivat monissa Saksan kaupungeissa sodan partaalle.

Wikipedia: Toinen maailmansota

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivikurjistuminen
Genetiivikurjistumisen
Partitiivikurjistumista
Essiivikurjistumisena
Translatiivikurjistumiseksi
Inessiivikurjistumisessa
Elatiivikurjistumisesta
Illatiivikurjistumiseen
Adessiivikurjistumisella
Ablatiivikurjistumiselta
Allatiivikurjistumiselle
Abessiivikurjistumisetta

Riimit

-uminen

Kaikki riimit