kur­jis­tu­mi­nen

substantiivi/ˈkurjistuminen/
Jaa

Johdettu sanasta: kurjistua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kurjistua

Etymologia

kurjistua + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Heidän paras rangaistuksensa on heidän asiansa menetys ja olojen kurjistuminen ja heidän täytyy luonnonlakien pakosta tyytyä siihen, mikä seuraa.
Juhani Aho, Hajamietteitä kapinaviikoilta I
Voimakas keskiluokan kurjistuminen ennakoi voimakkaita poliittisia reaktioita, jolloin kommunistien ja kansallismielisten välit tulehtuivat monissa Saksan kaupungeissa sodan partaalle.
Wikipedia: Toinen maailmansota

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikurjistuminen
Genetiivikurjistumisen
Partitiivikurjistumista
Essiivikurjistumisena
Translatiivikurjistumiseksi
Inessiivikurjistumisessa
Elatiivikurjistumisesta
Illatiivikurjistumiseen
Adessiivikurjistumisella
Ablatiivikurjistumiselta
Allatiivikurjistumiselle
Abessiivikurjistumisetta

Riimit

-uminen

Kaikki riimit

Lähteet