kur­na­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. (esim. vatsan, sammakon, kissan ääntelystä:) kurista, kurnuttaa, mouruta

Etymologia

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
laajalti murt.
Vastineita
karjala, liivi

Vertaa mordva śulot guŕńit ’suolet kurnivat’. — Onomat. sanoja, kuten myös liettua kurnė́ti, latvia kurnēt ’murista, kurista’.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakurnata ’kurista, hyrrätä; (kissasta) kehrätä’, kurnuttoa ’kurnuttaa’
liivikurnə ’murista, hyristä’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kurnata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kurnata