ku­vai­le­vuus

substantiivi/ˈkuʋɑi̯leʋuːs/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kyky tai ominaisuus kuvailla asioita havainnollisesti

Esimerkkilauseet

Seppälän kieli on modernismin perinteitä seuraten hyvin taloudellista; hän pyrkii välttämään kuvailevuutta ja metaforia.
Wikipedia: Juha Seppälä
Teoksen erityisinä ansioina on pidetty kirjallisen kerronnan yksityiskohtaista kuvailevuutta ja kielellistä taituruutta.
Wikipedia: Alastalon salissa

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikuvailevuus
Genetiivikuvailevuuden
Partitiivikuvailevuutta
Essiivikuvailevuutena
Translatiivikuvailevuudeksi
Inessiivikuvailevuudessa
Elatiivikuvailevuudesta
Illatiivikuvailevuuteen
Adessiivikuvailevuudella
Ablatiivikuvailevuudelta
Allatiivikuvailevuudelle
Abessiivikuvailevuudetta

Riimit

-eʋuːs

Kaikki riimit

Lähteet