kuvailevuus
substantiivi/ˈkuʋɑi̯leʋuːs/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.kyky tai ominaisuus kuvailla asioita havainnollisesti
Esimerkkilauseet
Seppälän kieli on modernismin perinteitä seuraten hyvin taloudellista; hän pyrkii välttämään kuvailevuutta ja metaforia.
Teoksen erityisinä ansioina on pidetty kirjallisen kerronnan yksityiskohtaista kuvailevuutta ja kielellistä taituruutta.
Taivutustiedot
| Nominatiivi | kuvailevuus |
| Genetiivi | kuvailevuuden |
| Partitiivi | kuvailevuutta |
| Essiivi | kuvailevuutena |
| Translatiivi | kuvailevuudeksi |
| Inessiivi | kuvailevuudessa |
| Elatiivi | kuvailevuudesta |
| Illatiivi | kuvailevuuteen |
| Adessiivi | kuvailevuudella |
| Ablatiivi | kuvailevuudelta |
| Allatiivi | kuvailevuudelle |
| Abessiivi | kuvailevuudetta |
Riimit
-eʋuːs
Kaikki riimit