kälkättäjäsubstantiivi

/ˈkælkætːæjæ/

Merkitys

(käännetty englannista)

1.(murteellinen)henkilö, joka puhuu taukoamatta tai joutavia

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

Sijamuoto	Yksikkö
Nominatiivi	kälkättäjä
Genetiivi	kälkättäjän
Partitiivi	kälkättäjää
Essiivi	kälkättäjänä
Translatiivi	kälkättäjäksi
Inessiivi	kälkättäjässä
Elatiivi	kälkättäjästä
Illatiivi	kälkättäjään
Adessiivi	kälkättäjällä
Ablatiivi	kälkättäjältä
Allatiivi	kälkättäjälle
Abessiivi	kälkättäjättä

Riimit

-æjæ