- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kärhäkkä yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala
Lähtökohtana lähinnä latinan clematis ’kärhö; talvio’ ← kreikan klēmatís ’köynnöskasvi; vesa’, johdos sanasta klē̃ma ’köynnöskasvin haara, pieni oksa, katkaistu vihreä oksa’, johdos verbistä klãn ’katkaista’.
Suomen kärhö on johdos murresanasta kärhi, jonka Elias Lönnrot otti käyttöön kasvitieteellisenä terminä merkityksessä ’tukeen kiinni tarttuva kasvin elin’.
Clematis on Carl von Linnén kärhölle antama tieteellinen nimi.
Onomat.-deskr. sanoja, joihin vertaa karhea ja käreä.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kärhiäin, rautak. ’rautakala, Gasterosteus’, koiraŋk. ’tähtikuvio seulaset’ |
|---|---|
| karjala | kärhäkkä, ‑ö, kärhie ’kiivas, äkäinen, topakka’, kärhäpeä ’pörrötukkainen’, kärhenteä ’hämmentää, sohia; kärttää, pyytää’, kärhevyö ’vihastua, kiivastua’, kärhistyö ’mennä kippuraan; terhakoitua, karhistua’ |
| – | tähän ehkä viro kära (jos se ← *kärhä) ’melu, huuto, temmellys, riita’, kärak, kärakas ’luja isku, läjähdys’, kärada ’meluta, riidellä, temmeltää’. |