kä­räk­kä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. käheä, karhea, rämeä, nariseva (äänestä); äreä, kärttyinen

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan käreä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, viro, liivi

Onomat.-deskr. sanoja; vertaa lisäksi ruotsinsaame (LÖ) kärretet ’riidellä’. Katso myös käry.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkäristüä, kärttüä ’korventua, palaa’
karjalakärie, käräkkä, ‑ö, käräkys ’karhea, käreä, kärisevä’, kärätä, kärissä ’käristä’, käristyö ’tulla käreäksi’
lyydikäräk ’käreä, käheä (ääni)’, käräita ’kähistä, käristä’
vepsäkäŕed ’vihainen’, ḱäraita ’olla vihainen’, ḱärduda, ḱäregata ’suuttua’
virokäre (g. ‑da), murt. kere (g. ‑da), eteläviro kärre ’rämäkkä; tiukka, ankara, kiukkuinen; kirpeä’, käriseda ’rätistä; huutaa, meluta, karjua; revetä’, käristada ’rätisyttää, repiä, repäistä’
liivikärīkšə ’ritistä; meluta; raakkua (varis, korppi)’.

itämerensuomi → venäjä murt. kjarjajdat́ ’puhua käheällä äänellä’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Käräkkä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/käräkkä