kä­sä­lä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. käyrä (koukkupäinen) puu nuotan uittosalon haraamiseen; kumara, kankea (ihminen)

Etymologia

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
savolaismurteet Pohjanmaa, paikoin Laatokan Karjala
Vastineita
karjala, viro
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakäsälä, käslä ’koukku, jolla nuotan uittosalkoa harataan avannosta’
viromurt. käsar(as), käsarik ’vänkyräinen, oksainen puu’, käsarasse ’käppyrään, kiemuraan, koukkuun’

. Vertaa kässä.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Käsälä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/käsälä