kää­rin

substantiivi/ˈkæːrin/
Jaa

Johdettu sanasta: kääriä

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. laite tai väline, jolla kiedotaan kääre tai suojus jonkin ympärille

Esimerkkilauseet

Ellös lentohan leviä, Siivet siimoilla sitelen, Warpahat vahalla käärin.
— Elias Lönnrot, Mehiläinen 1837
Mä voitto oon, Pescara, lehvät käärin sun päähäs laakeriset taisteluista, vaan voi jos isänmaatani en muista ja ylhää nimeäni käytän väärin!
— Conrad Ferdinand Meyer, Pescara
Lentue Käärin ohjaajat siirtyivät 1. lentueeseen, joka alkoi vastaanottaa uutta kalustoa, Morane -Saulnier M.S.406 - hävittäjiä.
— Wikipedia: Lentolaivue 14

Taivutustiedot

Taivutusluokka 33

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikäärin
Genetiivikäärimen
Partitiivikäärintä
Essiivikäärimenä
Translatiivikäärimeksi
Inessiivikäärimessä
Elatiivikäärimestä
Illatiivikäärimeen
Adessiivikäärimellä
Ablatiivikäärimeltä
Allatiivikäärimelle
Abessiivikäärimettä

Riimit

-æːrin

Kaikki riimit

Lähteet