kölliäverbi
/ˈkølːiæ/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.loikoilla tai makoilla rennosti
Esimerkkilauseet
Ainoastaan keskellä suurta Nias-kölliä täytyi meidän pitää tunnin aika tuulta pienen hiekkaluodon suojassa.
Mutta Järvelinistä ei silloin lähtenyt mitään, kun ei lähtenyt: visaisesta koivupölkystäkään, vuosikautensa vajan seinällä sitkistyneestä, saakos siitäkään urakkaa, yrittääkö hurskaana ja kristittynä kirveen teräpuolella järkipuuta sovinnossa halki, vai iskeekö pakanana ja vimmattuna kölliä ja turkkilaista tallanuijan hamalla niskanystyröihin, mihin silmittömiltään osaa!
Taivutustiedot
Taivutusluokka 61
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | kölliä |
| Ind. prees. yks. 1. | köllin |
| Ind. imperf. yks. 3. | kölli |
| Kond. prees. yks. 3. | köllisi |
| Pot. prees. yks. 3. | köllinee |
| Imperat. prees. yks. 3. | kölliköön |
| Akt. 2. partisiippi | köllinyt |
| Pass. imperf. | köllittiin |
Riimit
-ølːiæ
Kaikki riimit