- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan lama yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, pohjoissaame
Lähtökohta: ? ← germaaninen, vertaa muinaisnorja lami, muinaisyläsaksa lam ’rampa, halvaantunut’, nykyruotsi lam ’sama merkitys’; muinaisnorja lemja ’murtaa, lyödä kappaleiksi; estää’, tanska (vanh.) læmie ’rampauttaa, typistää siivet’. Vertaa laama1 (olla laamallaan) ja lamu1, lamu2.
komi ĺam-vartalo (ĺamalni̮ ’lamaantua; sortua’ jne.) ei äänteellisesti sovi itämerensuomi sanojen yhteyteen.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | lamakas ’lakoon mennyt’ (vertaa myös lammīa ’suuri, voimakas’, lama- ’yhtenäinen, laaja-alainen’: lamapilvi, lamasato ’laaja-alainen sade’, jotka merk. puolesta liittyvät s.v. lamu1 käsiteltyihin sanoihin) |
|---|---|
| karjala | lamašša ’huonossa kunnossa’, lamas ’laossa’ |
| lyydi | lama ’kalteva’ |
| vepsä | lamak ’loiva’ |
| vatja | lama ’lakoinen (vilja)’ |
| viro | lame (g. ‑da) ’lattea, tasainen; voimaton, laimea, hiljainen’, lamada ’olla pitkällään’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| pohjoissaame | pohjoissaame labme (luulajansaame) ’lintujen heikkous sulkasadon aikana’, pohjoissaame labmot (uumajansaame luulajansaame) ’heiketä, tulla sulkasadolle, lentokyvyttömäksi’ (ellei tämä ← skandinaavinen tai suomi; skandinaavinen vaikutusta ainakin pohjoissaame lāmes (uumajansaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’rampa, voimaton’) |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
Lue myös Kotuksen kirjoitus lama.