- Alkuperä
- Muunnos
Muunnos samamerkityksestä sanasta lamova, johdos osassa kaakkoismurteita esiintyneestä verbistä lamoa ’lojua, loikoa’.
Kyseessä on oppitekoinen sana (Elias Lönnrot, 1860), joka on käännöslaina, vertaa ruotsin nedliggande ’lamoava, suikerteleva’, johdos verbistä ligga ned ’maata alhaalla’.