Asiasanasto.fi

laukominen

substantiivi

/ˈlɑu̯kominen/

Johdettu sanasta: laukoa

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä laukoa

Etymologia

laukoa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Vihdoin lakkasi laukominen metsässä, ja herrat ja koirat tulivat takaisin tuvalle.

Juhani Aho, Katajainen kansani

Vuorotellen laukominen otettiin käyttöön vuonna 1976.

Wikipedia: Rangaistuspotkukilpailu

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivilaukominen
Genetiivilaukomisen
Partitiivilaukomista
Essiivilaukomisena
Translatiivilaukomiseksi
Inessiivilaukomisessa
Elatiivilaukomisesta
Illatiivilaukomiseen
Adessiivilaukomisella
Ablatiivilaukomiselta
Allatiivilaukomiselle
Abessiivilaukomisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit