lautumasubstantiivi
/ˈlɑu̯tumɑ/
Merkitys
- 1.varsinkin kuolleen ihoon ilmestyvä tumma kohta
Esimerkkilauseet
Vuomalla kuulsi suuria mustia lautumia, — aivan kuin olisivat jotkut suuret kalpeat kasvot olleet kuolleella verellä paikoittain.
Emäntä sen oli sanonut ja oli hän itsekin sarvista katsonut: neljä vannetta oli ollut sarven juuressa... Tarkkaan hän sen tunsi ulkomuodolleen ja kun silmänsä ummisti, saattoi hän sen nähdä ihka elävänä edessään: valkea, hatasarvinen, kylillä laajat vaaleanpunaiset lautumat ja jalat samoin polvista alaspäin punaiset... Senkin muisti, että vasen sarvi oli, omituista kyllä, hiukan enemmän sisäänpäin kivertynyt kuin oikea...
Monilla lajeilla on etusiiven pohjaväristä erottuvaa, vaaleaa tai tummaa kirjailua, tummia täpliä (stigma) tai vaaleita lautumia.
Esiintymistiheys
228 esiintymää, 0.1 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 10
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | lautuma |
| Genetiivi | lautuman |
| Partitiivi | lautumaa |
| Essiivi | lautumana |
| Translatiivi | lautumaksi |
| Inessiivi | lautumassa |
| Elatiivi | lautumasta |
| Illatiivi | lautumaan |
| Adessiivi | lautumalla |
| Ablatiivi | lautumalta |
| Allatiivi | lautumalle |
| Abessiivi | lautumatta |
Riimit
-ɑutumɑ
Kaikki riimit