lie­ha

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. leveä, reunoille tai helmaan levenevä (astia, hame)

Etymologia

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
lounaismurteet
Vastineita
karjala

Tähän voi kuulua myös liehua ’hulmuta (tuulessa »levällään»)’ johdoksineen (katso tätä), vertaa myös liuha.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalaliehasuu ’väljäsuinen (astia), virnuilija’, liehie, liehkie ’laakea, leveäsuinen (astia)’, liehakka ’leveähkö, lihavahko; laakea (astia)’, liehiel ’levällään, (jalat) harallaan’, liehistyö ’levitä (huonoksi), mennä rikki’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lieha. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lieha