lii­kah­ta­ma­ton

adjektiivi
Jaa

Johdettu sanasta: liikahtaa

Merkitys

  1. sellainen, joka ei liikahda; sellainen, joka ei ole liikahtanut

Esimerkkilauseet

Mutta kun tajunta ja todellisuuden tieto palasivat, ei niitä seurannut mitään luonnollisia murheen ilmauksia; ainoastaan herkeämätön, kivettynyt äänettömyys, liikahtamaton, synkkä ilme kalpeilla kasvoilla ja luonnoton kirkkaus silmissä, jotka eivät mitään nähneet.
— Florence L. Barclay, Shenstonen rouva
Viimeinen esine, jonka näin, oli Littimer'in liikahtamaton silmä täynnänsä, niinkuin minä luulin, sitä hiljaista vakuutusta, että minä todella olin kovin nuori.
— Charles Dickens, David Copperfield I