li­raut­ta­mi­nen

substantiivi/ˈlirɑutːɑminen/
Jaa

Johdettu sanasta: lirauttaa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä lirauttaa

Etymologia

lirauttaa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

On niinkuin maistelemista olevinaan se lirauttaminen, semmoista pikkusyntiä, kun ei kuitenkaan lääkkeeksi mene se ryyppääminen.
— Veikko Korhonen, Rämekorven viinakuninkaat

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivilirauttaminen
Genetiivilirauttamisen
Partitiivilirauttamista
Essiivilirauttamisena
Translatiivilirauttamiseksi
Inessiivilirauttamisessa
Elatiivilirauttamisesta
Illatiivilirauttamiseen
Adessiivilirauttamisella
Ablatiivilirauttamiselta
Allatiivilirauttamiselle
Abessiivilirauttamisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet