lisääntösubstantiivi
/ˈlisæːntø/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.(määritteellinen)(vanhentunut)määrite tai ominaisuus
Esimerkkilauseet
Äsken puheena olleet kuvaannollisuuden keinot, metafora ja täydellinen vertaus, metonymia ja synekdoke, olijoitseminen sekä lisääntö ovat kuvalauseiden päämuodot; kaikki muut ovat vaan näiden muodostuksia.
— Kivi puhuu koirasmetsosta, joka istui "kuusen partaisella oksalla"; siinäkin on lisääntö, joka samalla on metafora; mutta tässä erityinen aistillisen käsitteen puoli, eräs sen pääominaisuuksia, vertauksen kautta saatetaan havainnollisemmaksi.
Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | lisääntö |
| Genetiivi | lisäännön |
| Partitiivi | lisääntöä |
| Essiivi | lisääntönä |
| Translatiivi | lisäännöksi |
| Inessiivi | lisäännössä |
| Elatiivi | lisäännöstä |
| Illatiivi | lisääntöön |
| Adessiivi | lisäännöllä |
| Ablatiivi | lisäännöltä |
| Allatiivi | lisäännölle |
| Abessiivi | lisäännöttä |
Riimit
-isæːntø
Kaikki riimit