loi­ko­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: loikoa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä loikoa

Etymologia

loikoa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Inhottavasta vankilan viltistä päästyä tuntuu vuoteella loikominen kaksinkerroin mukavalta.
— Kyösti Wilkuna, Kahdeksan kuukautta Shpalernajassa
Sänkynä oli sohvan kansi, peittona likanen miehen takki, huone oli kylmä ja haiseva, mutta sanomattoman hyvältä tuntui siltä loikominen yläällä oloon verraten.
— Hilda Tihlä, Leeni