loilottaa
verbi/ˈloi̯lotːɑːˣ/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.(intransitiivinen)laulaa kovaäänisesti tai hoilata
Esimerkkilauseet
Pensaikoista laukkasi poikia liittäytyen joukkoon, professori, joka hetkiseksi oli nuorentunut, rupesi johtajaksi laulaa loilottaen, ja Norman, jonka oli mahdoton pysyä soittamatta, oli hakenut klaveerin käsiinsä.
Tähän oli hän täydelleen tyytyväinen ja alkoi antaa minulle kaikenlaisia kauniita neuvoja, jommoisia ei löydy edes Vollftin teoksessa: "Seurustelu naisten kanssa"; kunnes rouva Rézi ajoi hänen ulos ovesta; hän kömpi miten milloinkin rappusia alas, yhä laulaa loilottaen kieleensäkään purematta.
Esiintymistiheys
214 esiintymää, 0.1 / milj.
Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi C
| Infinitiivi | loilottaa |
| Ind. prees. yks. 1. | loilotan |
| Ind. imperf. yks. 3. | loilotti |
| Kond. prees. yks. 3. | loilottaisi |
| Pot. prees. yks. 3. | loilottanee |
| Imperat. prees. yks. 3. | loilottakoon |
| Akt. 2. partisiippi | loilottanut |
| Pass. imperf. | loilotettiin |
Riimit
-oilotːɑː
Kaikki riimit