luon­non­hal­ti­a

substantiivi/ˈluo̯nːonˌhɑltiɑ/
Jaa

sisältää sanat: luonto + haltia

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. luonnonvoimia tai tiettyä luonnonpaikkaa edustava henkiolento

Esimerkkilauseet

Tällaiset esimerkit ovat omiansa valaisemaan kysymystä, miksi ihminen yleensä on alkanut uhrata luonnonhaltioille.
— Uno Harva, Jumalauskon alkuperä
Luonnonhaltiain palvonta votjakeilla liittyy läheisesti määräaikaisiin maanviljelysjuhliin.
— Uno Harva, Permalaisten uskonto
Naispuolisista suomalaisista luonnonhaltioista keijukaista eniten vastaavat metsänneito ja vedenneito.
— Wikipedia: Keijukainen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviluonnonhaltia
Genetiiviluonnonhaltian
Partitiiviluonnonhaltiaa
Essiiviluonnonhaltiana
Translatiiviluonnonhaltiaksi
Inessiiviluonnonhaltiassa
Elatiiviluonnonhaltiasta
Illatiiviluonnonhaltiaan
Adessiiviluonnonhaltialla
Ablatiiviluonnonhaltialta
Allatiiviluonnonhaltialle
Abessiiviluonnonhaltiatta

Riimit

-ɑltiɑ

Kaikki riimit

Lähteet