luon­non­maan­tie­de

substantiivi/ˈluo̯nːonˌmɑːnˌtie̯deˣ/
Jaa

Yhdyssana: luonto + non + maantiede

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. maantieteen ala, joka tutkii luonnonympäristöä ja eliöiden levinneisyyttä

Synonyymit

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Näitten mielikuvituksen luomien ihmekäsityksien keralla on arabien luonnonmaantieteessä kuitenkin monta oikeatakin havaintoa.
— I. K. Inha, Maantiede ja löytöretket I
Bering sai toimekseen meritutkimusten jatkamisen ja samalla lähetettiin kaukaiseen itään eteviä luonnontutkijoita, joiden piti tähtitieteellisesti tarkemmin määrätä Siperian paikkain maantieteelliset asemat, tutkia sen luonnonmaantiedettä, eläin- ja kasvitiedettä.
— I. K. Inha, Maantiede ja löytöretket III
Aluemaantiede on maantieteen ala, joka poikkeaa luonnonmaantieteestä ja kulttuurimaantieteestä.
— Wikipedia: Aluemaantiede

Englanninkieliset vastineet

  • biogeographyyläkäsite

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviluonnonmaantiede
Genetiiviluonnonmaantieteen
Partitiiviluonnonmaantiedettä
Essiiviluonnonmaantieteenä
Translatiiviluonnonmaantieteeksi
Inessiiviluonnonmaantieteessä
Elatiiviluonnonmaantieteestä
Illatiiviluonnonmaantieteeseen
Adessiiviluonnonmaantieteellä
Ablatiiviluonnonmaantieteeltä
Allatiiviluonnonmaantieteelle
Abessiiviluonnonmaantieteettä

Riimit

-iede

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet