Asiasanasto.fi

luon­to­jaanadverbi

/ˈluo̯ntojɑːn/

Johdettu sanasta: luonto

Merkitykset

  1. 1.luontaisesti, luonnostaan
  2. 2.aidosti, (varsinkin alkuperäiseltä) luonteeltaanHän oli melkoinen boheemi luontojaan.
  3. 3.yksikön 3. persoonan possessiivimuoto sanasta luontoja, joka on Suomen, luonto
  4. 4.monikon 3. persoonan possessiivimuoto sanasta luontoja, joka on Suomen, luonto

Etymologia

substantiivin taivutusmuodosta

Esimerkkilauseet

— Toistaiseksi, sanoi Korppi, — se lankeaa luontojaan.

Pentti Haanpää, Yhdeksän miehen saappaat

Hänellä ei ole sellaiseen hituistakaan harinetta, vaan karttaa hän sitä luontojaan.

Pentti Haanpää, Tuuli käy heidän ylitseen

He vastustivat kristillistä mystisismiä ja platonilais -augustinuslaista dualistista oppia sielusta ja näkemystä, jonka mukaan maailma olisi luontojaan paha.

Wikipedia: 1100-luvun renessanssi

Esiintymistiheys

355 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Riimit

-uontojɑːn

Kaikki riimit