luontua
verbi/ˈluo̯ntuɑˣ/
Merkitykset
- 1.toteutua sujuvasti
- 2.sujua luontevasti
- 3.(murre)(yleiskielessä harvinainen)mukautua
Liittyvät sanat
Esimerkkilauseet
Ensiksikin kiilloitti hän itse miekan, jonka otti hajuvesiltä tuoksuvasta nahkakotelosta, ja tarkasteli, luontuiko kahva hyvin käteen ja oliko terä kunnollisesti juuttunut kahvaan.
Jos missä ei mitään näy, ei siellä mitään luonnukaan.
Sen sijaan kirjoitettu suomi luontui heikommin, ja myöhemmin urallaan hän tarvitsi käsikirjoitusvaiheessa avustajia.
Esiintymistiheys
2 481 esiintymää, 0.9 / milj.
Suomi24
1.0
Sanomalehdet
2.1
Aikakauslehdet
0.8
Wikipedia
0.2
Reddit
0.7
Tekstitykset
0.2
Taivutustiedot
Taivutusluokka 52, vokaalivaihtelutyyppi J
| Infinitiivi | luontua |
| Ind. prees. yks. 1. | luonnun |
| Ind. imperf. yks. 3. | luontui |
| Kond. prees. yks. 3. | luontuisi |
| Pot. prees. yks. 3. | luontunee |
| Imperat. prees. yks. 3. | luontukoon |
| Akt. 2. partisiippi | luontunut |
| Pass. imperf. | luonnuttiin |
Riimit
-uontuɑ
Kaikki riimit