lup­sa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. lupsallaan ’nuutuneena, lerpallaan (lehti), puoliummessa (silmä)’

Etymologia

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
paikoin itämurteet
Vastineita
inkeroinen, karjala, viro

Deskr.-onomat. sanoja, joihin liittynevät myös suomi lupsakka, lupsakas (Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi) ’hyväntahtoinen, leppoisa; pehmeä’ ~ (? suomi →) karjala lupsakka, lupsakkaine ’luppakorva; leppoisa; pulska, tukeva’, lupsu ’leppoisa; lihava ihminen’. Vertaa lepsu.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenlupsutella ’syödä lupsutella’
karjalalupsottoa ’olla allapäin’, lupsahtoa ’lupsahtaa, muksahtaa’, lupsata, lupsailla, lupsahuttoa ’lyödä, lätkäistä’, lupsie ’ahmia, hotkia’, lupsuttoa, lupsahuo ’lönkyttää’
virolupsu lüüa ’läiskäyttää’, lupsada, lupsatada ’loiskahtaa’, lupsti ’läiskis’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lupsa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lupsa