luu­dail­la

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. (slangi)oleilla, vetelehtiä; kuljeksia

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: loda)
Slangissa
1900 lähtien

Helsingin slangissa

luudaa ’juosta; kulkea, kuljeskella, kävellä; vetelehtiä; piileskellä’; myös fluudaa, sluudaa, lyydää

← ruotsi murt. loda ’kuljeksia, juosta, kiiruhtaa’ (= norja murt. loa ’liukua eteenpäin; hiiviskellä’, Shetlannin murre lø ’hiipiä, ajelehtia’; tuntematonta alkuperää).

Johdoksia: luudailla ’oleilla, vetelehtiä; kuljeksia’, luudari ’juoksupoika, lähetti’, luudia ’juosta’

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Luudailla. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luudailla