länt­tään

adverbi/ˈlæntːæːn/
Jaa

Johdettu sanasta: läntätä

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. asentoon, jossa jokin on painunut luttuun tai kallellaan

Esimerkkilauseet

"Tämä se on mitä paraimpia merkkejä: ota vaari, mitenkä hän kenkänsä länttään astuu, sisäänpäin vai ulospäin, ja laahustaako ja kuluttaako hän paljon jalkineita".
— Berthold Auerbach, Avojalka
Tuolla lailla, länttään polkenut, että varret ovat menemässä jalkain alle ja nokat käyristyneet polvien tasalle.
— Heikki Meriläinen, Huutolaistyttö