läyk­ky­ä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. loiskua yli laidan, lainehtia; välkehtiä, välkkyä, kiiltää

Etymologia

Sanakirjassa
Murteellinen muoto, käsitellään sanan läikkyä yhteydessä
Vanhin tieto
1787
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Onomat.-deskr. sanoja, vertaa läiskyä.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenläikküä ’läikkyä, kimaltaa’, läikkǟ ’kiiltää’, läiküttǟ, läikkiä ’läikyttää’, läükküä, läükkǟ ’läikkyä’
karjalaläikkyö, läikkeä ’läikkyä; välkkyä’, läikytteä, läikytellä, läikky ’läikkä, roiske’
lyydiläikküdä ’läikkyä; liekehtiä’
vepsäĺäikta, ĺäikitas, šĺäikuda ’läikehtiä, läikkyä’, ĺäik ’aalto’
vatjaläütšüttǟ ’läikyttää’
viroläikida, (Wied myös) läikuda, läükädä ’kiiltää, läikkyä, kimaltaa’, läigatada ’välkähtää; läikkyä’, läigitada ’läikyttää’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Läykkyä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/läykkyä