mag­ne­toi­tu­mi­nen

substantiivi/ˈmɑŋnetoi̯tuminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

mag-ne-toi-tu-mi-nen (6 tavua) · 15 kirjainta

Johdettu sanasta: magneetti

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. prosessi, jossa aine muuttuu joko tilapäisesti tai pysyvästi magneettiseksi

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Magneettikuvauksessa näitä vuorovaikutuksia kuvataan relaksaatioajoilla, jotka kertovat kuinka nopeasti kudoksen magnetoituminen palaa tasapainotilaan virityspulssin jälkeen.
— Wikipedia: Magneettikuvaus
Samaan aikaan pitkittäinen magnetoituminen alkaa palautua eksponentiaalisesti aikavakion T1 ollessa paljon suurempi kuin T2 (ks. jäljempänä).
— Wikipedia: Magneettikuvauksen fysiikka
Ferromagneettisen aineen koersiivisuus on sen vastakkaissuuntaisen magneettikentän voimakkuus, joka tarvitaan pienentämään aineen magnetoituma nollaan sen jälkeen, kun kappaleen magnetoituminen on saavuttanut kyllästysarvonsa.
— Wikipedia: Koersiivisuus

Englanninkieliset vastineet

  • magnetisation
  • magnetization

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-inen

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Magnetoituminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/magnetoituminen