Asiasanasto.fi

magnetoituminen

substantiivi

/ˈmɑŋnetoi̯tuminen/

Johdettu sanasta: magneetti

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.prosessi, jossa aine muuttuu joko tilapäisesti tai pysyvästi magneettiseksi

Synonyymit

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Magneettikuvauksessa näitä vuorovaikutuksia kuvataan relaksaatioajoilla, jotka kertovat kuinka nopeasti kudoksen magnetoituminen palaa tasapainotilaan virityspulssin jälkeen.

Wikipedia: Magneettikuvaus

Samaan aikaan pitkittäinen magnetoituminen alkaa palautua eksponentiaalisesti aikavakion T1 ollessa paljon suurempi kuin T2 ( ks.

Wikipedia: Magneettikuvauksen fysiikka

Englanninkieliset vastineet

  • magnetisation
  • magnetization

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivimagnetoituminen
Genetiivimagnetoitumisen
Partitiivimagnetoitumista
Essiivimagnetoitumisena
Translatiivimagnetoitumiseksi
Inessiivimagnetoitumisessa
Elatiivimagnetoitumisesta
Illatiivimagnetoitumiseen
Adessiivimagnetoitumisella
Ablatiivimagnetoitumiselta
Allatiivimagnetoitumiselle
Abessiivimagnetoitumisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit