magnetoituminen
substantiivi/ˈmɑŋnetoi̯tuminen/mag-ne-toi-tu-mi-nen (6 tavua) · 15 kirjainta
Johdettu sanasta: magneetti
Merkitys
(käännetty englannista)- prosessi, jossa aine muuttuu joko tilapäisesti tai pysyvästi magneettiseksi
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Magneettikuvauksessa näitä vuorovaikutuksia kuvataan relaksaatioajoilla, jotka kertovat kuinka nopeasti kudoksen magnetoituminen palaa tasapainotilaan virityspulssin jälkeen.Samaan aikaan pitkittäinen magnetoituminen alkaa palautua eksponentiaalisesti aikavakion T1 ollessa paljon suurempi kuin T2 (ks. jäljempänä).Ferromagneettisen aineen koersiivisuus on sen vastakkaissuuntaisen magneettikentän voimakkuus, joka tarvitaan pienentämään aineen magnetoituma nollaan sen jälkeen, kun kappaleen magnetoituminen on saavuttanut kyllästysarvonsa.Liittyvät sanat
Hierarkia
Englanninkieliset vastineet
- magnetisation
- magnetization
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-inen
Kaikki riimitaiheet:
luokat:
Lähteet
- Wiktionary (englanti)· CC BY-SA 4.0
- Princeton WordNet· WordNet-lisenssi
- FinnWordNet 2.0, Lindén et al. (2012)· CC BY 3.0
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Magnetoituminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/magnetoituminen