magnetoituvuus

substantiivi

/ˈmɑŋnetoi̯tuʋuːs/

Merkitys

(käännetty englannista)

1.ominaisuus tai kyky magnetoitua

Taivutustiedot

Nominatiivi	magnetoituvuus
Genetiivi	magnetoituvuuden
Partitiivi	magnetoituvuutta
Essiivi	magnetoituvuutena
Translatiivi	magnetoituvuudeksi
Inessiivi	magnetoituvuudessa
Elatiivi	magnetoituvuudesta
Illatiivi	magnetoituvuuteen
Adessiivi	magnetoituvuudella
Ablatiivi	magnetoituvuudelta
Allatiivi	magnetoituvuudelle
Abessiivi	magnetoituvuudetta

Riimit

-oituʋuːs

avioituvuus integroituvuus polaroituvuus