Asiasanasto.fi

mai­na

substantiivi/ˈmɑi̯nɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: Maa

Merkitykset

  1. (lähinnä monikossa) mainojen suvun (Acridotheres) laji tai yksilö
  2. monikon essiivi sanasta maa

Synonyymit

Yhdyssanat ja johdokset

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Jos olla joet olunna, Joki-vieret vehna-maina!
— vanh. Zacharias Topelius, Suomen Kansan Vanhoja Runoja ynnä myös Nykyisempiä Lauluja I
Jos olla joet olunna, Joki wieret wehnä maina, Saisi orjatki olutta, Palkollisetkin panosta, Wierrehtä kiwen wetäjät.
— A. R. Niemi., Kaksi kansanrunokokoelmaa viime vuosisadalta ynnä Suru-runot suomalaiset
Kunta pysyi maaseutumaisena 1800 -luvulle asti, jolloin suurin osa sen pinta -alasta oli aateliskartanoiden maina.
— Wikipedia: Täbyn kunta

Englanninkieliset vastineet

  • grackle

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimaina
Genetiivimainan
Partitiivimainaa
Essiivimainana
Translatiivimainaksi
Inessiivimainassa
Elatiivimainasta
Illatiivimainaan
Adessiivimainalla
Ablatiivimainalta
Allatiivimainalle
Abessiivimainatta
aiheet:
luokat:

Lähteet