man­na­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. saattaa mieskuntoiseksi; toimia miehekkäästi; anastaa, vallata, ottaa väkisin; viekoitella toiselta

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan manna yhteydessä

Lähtökohta: ← nykyruotsi muinaisruotsi man ’mies’. Samasta lähteestä myös manni ’mies (Flor 1702 »Jos sinä olet mies merellä; minä manni Manderella»; paikoin länsimurteet leik.); mestari, taitava (paikoin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa Peräpohja)’ ja ilmeisesti vielä manu (LönnrLis 1886) »se oli manu siihen työhön». Vertaa myös oltermanni, pelimanni jne.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Mannata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/mannata