mar­ja­tuok­ko­nen

substantiivi/ˈmɑrjɑˌtuo̯kːonen/
Jaa

Yhdyssana: marja + tuokkonen

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. pieni tuohinen astia, jota käytetään marjojen säilyttämiseen

Esimerkkilauseet

Hän se todella oli, Kaisu, minun unelmieni ruskeasilmä, ja täysinäinen marjatuokkonen oli hänellä kädessään.
— Simo Eronen, Soidinsaari
Arne oli laskenut kirveen kädestään riisuakseen takkinsa ja oli juuri alkamaisillaan, kun kaksi tyttöä tuli marjatuokkosineen.
— Björnstjerne Björnson, Kertomuksia

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimarjatuokkonen
Genetiivimarjatuokkosen
Partitiivimarjatuokkosta
Essiivimarjatuokkosena
Translatiivimarjatuokkoseksi
Inessiivimarjatuokkosessa
Elatiivimarjatuokkosesta
Illatiivimarjatuokkoseen
Adessiivimarjatuokkosella
Ablatiivimarjatuokkoselta
Allatiivimarjatuokkoselle
Abessiivimarjatuokkosetta

Riimit

-uokːonen

Kaikki riimit

Lähteet