- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: mes)
- Vanhin tieto
- Lönnrotin sanakirjan lisävihko, 1886
- Levinneisyys
- paikoin Lounais-Suomi
Lähtökohta: ← nykyruotsi mes, murt. Suomi mäiso, mäisu, mäis ’kalakassi, rehusäkki, selkälaukku; kantosatula; eväspussin viileke; iso matkareki’ = nykynorja meis muun muassa ’oksista tehty kantolaite’, muinaisnorja meiss ’kori’. — skandinaavinen taholta myös → luulajansaame mäi´sa ’puinen, selässä pidettävä kantolaite’, pohjoissaame murt. mæiˈsa ’kuormasatulan tavarakoppa’, näitä vanhempi laina ehkä eteläsaame maajsuo, maajsaa (uumajansaame piitimensaame), ruotsinsaame maisa ’suuri taakka’.