me­ro­mor­fi­nen

adjektiivi/ˈmeroˌmorfinen/
Jaa

Merkitys

  1. (Matematiikka)kompleksimuuttujan funktio, joka on analyyttinen lukuunottamatta niitä pisteitä, joissa sillä on napa

Esimerkkilauseet

Voidaan todistaa, että analyyttinen jatke on uniikki, koska Riemannin zeeta -funktio on meromorfinen funktio.
Wikipedia: Riemannin hypoteesi
Jokainen meromorfinen funktio voidaan esittää kahden holomorfisen funktion osamääränä.
Wikipedia: Meromorfinen funktio

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimeromorfinen
Genetiivimeromorfisen
Partitiivimeromorfista
Essiivimeromorfisena
Translatiivimeromorfiseksi
Inessiivimeromorfisessa
Elatiivimeromorfisesta
Illatiivimeromorfiseen
Adessiivimeromorfisella
Ablatiivimeromorfiselta
Allatiivimeromorfiselle
Abessiivimeromorfisetta

Riimit

-orfinen

Kaikki riimit

Lähteet