met­sä­vir­na

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

met-sä-vir-na (4 tavua) · 10 kirjainta

Yhdyssana: metsä- + virna

Merkitys

  1. Suomenkin luonnossa esiintyvä virnojen sukuun kuuluva kasvi Vicia sylvatica

Esimerkkilauseet

Vuoden 1997 selvityksessä alueelta mainitaan lisäksi orjanruusu, korpipaatsama sekä kuivalle lehdolle tyypilliset metsävirna, sinivuokko, valkovuokko ja oravanmarja.
— Wikipedia: Luikkionvuori
Se on metsävirnan tapaan monivuotinen ja pisimmillään noin 2 metriä pitkä ja se on kasvutavaltaan rento.
— Wikipedia: Pensaikkovirna
Metsävirvilä eli metsävirna (Vicia sylvatica, syn.
— Wikipedia: Metsävirvilä

Etymologia

Sanakirjassa
Yhdyssana, käsitellään sanan virna yhteydessä
Vastineita
karjala, viro
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalavirnaine ’(heinän) siemen’, virnaheinä ’jk tatar- tai mataralaji’
virovirn (g. ‑a), murt. virn(j)as, virnakas ’matara (Galium)’
–? liivi vīrnəg ’eräs keltakukkainen kasvi’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Metsävirna. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/metsävirna