mois­kaut­taa

verbi/ˈmoi̯skɑutːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

mois-kaut-taa (3 tavua) · 11 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (transitiivinen)antaa kuuluva suudelma tai pusu

Esimerkkilauseet

— Eiköhän mekin suudella, koska nuo ryssätkin... — jatkaa hän heti esittelynsä päälle ja samalla moiskauttaa hän minulle mehevän suutelon, ei poskille, vaan suulle yhtä avonaisen suomalaisesti kuin hän sitä ehdottikin.
— Kyösti Wilkuna, Kahdeksan kuukautta Shpalernajassa
Saatuaan asiastani tiedon, pitivät he heti kokouksen... Kokouksessa on heillä sihteeri — tuommoinen nykyajan keikari, te tiedätte, tukka kammattu sivuille, joten näyttää ihan siltä, kuin jos kallonsa olisi haljennut kahtia, silmännurkassa lasipalanen; puhuu niin äitelästi ja suutelee vähä väliä heidän käsiään, ihan ehtimiseen moiskauttaa.
— Vasili Nemirovitsh-Dantshenko, Majurin holhokit

Esiintymistiheys

287 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin moiskauttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minämoiskautanmoiskautinolen moiskauttanutolin moiskauttanut
sinämoiskautatmoiskautitolet moiskauttanutolit moiskauttanut
hänmoiskauttaamoiskauttion moiskauttanutoli moiskauttanut
memoiskautammemoiskautimmeolemme moiskauttaneetolimme moiskauttaneet
temoiskautattemoiskautitteolette moiskauttaneetolitte moiskauttaneet
hemoiskauttavatmoiskauttivatovat moiskauttaneetolivat moiskauttaneet
passiivimoiskautetaanmoiskautettiinon moiskautettuoli moiskautettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minämoiskauttaisinolisin moiskauttanut
sinämoiskauttaisitolisit moiskauttanut
hänmoiskauttaisiolisi moiskauttanut
memoiskauttaisimmeolisimme moiskauttaneet
temoiskauttaisitteolisitte moiskauttaneet
hemoiskauttaisivatolisivat moiskauttaneet
passiivimoiskautettaisiinolisi moiskautettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinämoiskauta—
hänmoiskauttakoonolkoon moiskauttanut
memoiskauttakaamme—
temoiskauttakaa—
hemoiskauttakootolkoot moiskauttaneet
passiivimoiskautettakoonolkoon moiskautettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minämoiskauttanenlienen moiskauttanut
sinämoiskauttanetlienet moiskauttanut
hänmoiskauttaneelienee moiskauttanut
memoiskauttanemmelienemme moiskauttaneet
temoiskauttanettelienette moiskauttaneet
hemoiskauttanevatlienevät moiskauttaneet
passiivimoiskautettaneenlienee moiskautettu

Infinitiivit

1. infinitiivimoiskauttaa
1. inf. pitkä muotomoiskauttaakseen
2. inf. inessiivimoiskauttaessa
2. inf. inessiivi, passiivimoiskautettaessa
2. inf. instruktiivimoiskauttaen
3. inf. inessiivimoiskauttamassa
3. inf. elatiivimoiskauttamasta
3. inf. illatiivimoiskauttamaan
3. inf. adessiivimoiskauttamalla
3. inf. abessiivimoiskauttamatta
3. inf. instruktiivimoiskauttaman
4. infinitiivimoiskauttaminen
5. infinitiivimoiskauttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippimoiskauttava
Passiivin 1. partisiippimoiskautettava
Aktiivin 2. partisiippimoiskauttanut
Passiivin 2. partisiippimoiskautettu
Agenttipartisiippimoiskauttama
Kieltopartisiippimoiskauttamaton

Riimit

-utːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Moiskauttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/moiskauttaa