mo­ni­huip­pui­nen

adjektiivi/ˈmoniˌhui̯pːui̯nen/
Jaa

sisältää sanat: moni + huippu

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sellainen, jossa on useita huippuja

Esimerkkilauseet

Ja toisella puolella hän näki sen monihuippuisen vuoriketjun, joka ympäröi Etnaa kuin torneilla varustettu muuri, seisovan punertavana auringon noustessa.
— Selma Lagerlöf, Antikristuksen ihmetyöt
Paksu hallasumu, joka oli jo kauan väikkynyt vuorten kukkulain ympärillä, alkoi juuri painua kaikkia laaksoja ja rotkoja myöten; ja vuoriselänteen monihuippuinen harju näytti nyt mustan, katkonaisen rivinsä, ikäänkuin autio saarisarja olisi ollut kohoamassa sumun valtamerestä.
— Walter Scott, Vanha tarina Montrosesta
Rostadtindan on Skandeihin kuuluva monihuippuinen vuori Moskenesin kunnassa, Norjan Lofooteilla.
— Wikipedia: Rostadtindan

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimonihuippuinen
Genetiivimonihuippuisen
Partitiivimonihuippuista
Essiivimonihuippuisena
Translatiivimonihuippuiseksi
Inessiivimonihuippuisessa
Elatiivimonihuippuisesta
Illatiivimonihuippuiseen
Adessiivimonihuippuisella
Ablatiivimonihuippuiselta
Allatiivimonihuippuiselle
Abessiivimonihuippuisetta

Riimit

-uipːuinen

Kaikki riimit

Lähteet