mo­no­fy­leet­ti­nen

adjektiivi/ˈmonoˌfyleːtːinen/
Jaa

Merkitys

  1. (biologia)(taksonista) sellainen, jonka jäsenillä on yksi yhteinen esivanhempi

Synonyymit

Etymologia

mono- + -fyleettinen

Käännökset

  • engl.monophyletic
  • ruotsimonofyletisk
  • norjamonofyletisk

Esimerkkilauseet

Edellä todetusta johtuen levät eivät ole monofyleettinen ryhmä, eli niillä ei ole yhteistä kantamuotoa.
Wikipedia: Levä
Nykyisen tietämyksen valossa harvasoluiset ei ole monofyleettinen ryhmä, ja nimeä käytetään vain kuvailevassa eikä enää luokittelevassa merkityksessä.
Wikipedia: Harvasoluiset

Englanninkieliset vastineet

  • monophyletic

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimonofyleettinen
Genetiivimonofyleettisen
Partitiivimonofyleettistä
Essiivimonofyleettisenä
Translatiivimonofyleettiseksi
Inessiivimonofyleettisessä
Elatiivimonofyleettisestä
Illatiivimonofyleettiseen
Adessiivimonofyleettisellä
Ablatiivimonofyleettiseltä
Allatiivimonofyleettiselle
Abessiivimonofyleettisettä

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet